Sari's Kitchen blogi ...
Etusivulla näkyy viisi uusinta blogikirjoitusta. Koko blogin näet blogi-sivulla.
Tilanne houkuttelee käyttämään hyväksi mahdollisuuden kokata vielä hetki ihania talviruokia ennen grilli- ja savustuskauden alkua. Havaitsin että kiinalainen ruoka on jäänyt pahasti paitsioon ystäviemme muutettua pari vuotta sitten Hollantiin. Heidän pyörittämässään ravintolassa tuli nautittua lähes viikoittainen herkkuateria, siellä oma ehdoton suosikkini oli Szechuen-kana. Siihen tarvittavia raaka-aineita ei löytynyt kaapeista joten päätin kokeilla meille uutta tuttavuutta; hoisin sriracha-kanaa. Lopputuloksena kuulemma ”parasta kiinalaista ikinä” …
HOISIN SRIRACHA-KANAA
4 kanan rintafilettä (n. ½ kg)
3 valkosipulin kynttä
noin 2 cm:n pala inkivääriä hienonnettuna tai 1 rkl inkivääritahnaa
2 rkl hoisin-kastiketta
½ rkl srirachaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl soijaa
ripaus suolaa
1 rkl (rypsi)öljyä
seesaminsiemeniä
Sekoita isossa kulhossa murskattu valkosipuli, inkivääri, hoisin, sriracha, hunaja, soija ja suola. Lisää kana ja anna kunnon hieronta jotta marinadi tarttuu tasaisesti joka paikkaan. Peitä kulho esim. lautasella tai kelmulla ja siirrä jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Puoli tuntiakin riittää hätätapauksessa 😊
Ota kulho jääkaapista vähän ennen kypsennystä huoneenlämpöön. Kuumenna pannu öljytilkan kera ja nosta kanat kulhosta pannulle. Ota molemmin puolin paistopinta ja lisää marinadi kulhosta kanojen päälle. Alenna lämpöä ja hauduta kypsäksi, noin 15-20 min. Tämän voi tehdä myös uunissa n. 190 asteessa jos pannusi kestää uunin lämmön.
Viimeistele (kevyesti paahdetuilla) seesaminsiemenillä ja ohueksi viipaloidulla kevätsipulilla. Tarjoile höyryävän jasmiiniriisin kera. Kylmä lagerolut ei myöskään ole huono idea kyytipojaksi 😉
Pääsiäispaistiksi oli jo ennakkoon varattu perinteinen kalkkuna, mutta en voinut vastustaa kaupan kylmäaltaassa huipputarjouksessa ollutta kokonaista kanaa. Tietenkin kotimaista, entiseltä kotiseudultani Etelä-Pohjanmaalta.
Perusmausteet tipun pintaan ja uuniin muhimaan. Vajaan parin kilon kanasta riittää helposti kolmelle aterialle meidän kahden hengen taloudessa. Rintafileet haudutettiin pikaisesti ricotta-saksanpähkinäpestolla maustetussa lime-rakuuna-kermakastikkeessa ja tarjoiltiin itsetehdyn tuorepastafettucinen kera. Loput kanasta pakattiin pakastimeen odottamaan vaikkapa thaicurryn, risoton tai nuudeliwokin valmistusta.
Kun kaikki herkulliset lihat oli otettu talteen oli käsissäni vielä makuja pursuavat "jämät". Olisi ollut aivan hullua heittää niitä hukkaan joten nakkasin ne takaisin pataan ja kävin läpi jääkaapin ja ruokavaraston annin. Tämä liemiohje on siitä huippu että siihen voi käyttää sellaisia vihanneslokeroon tai kaapin perukoille unohtuneita "loppueriä" jotka muuten menisivät hukkaan. Lopputuloksena oli kaksi litraa upealta tuoksuvaa ja maistuvaa lientä josta puolet käytetään tänään paistin kastikepohjaan ja toinen puoli viikonlopun aikana kokattavaan risottoon.
KANALIEMI
yhden kokonaisen paistetun kanan "jämät"
kylmää vettä
pala tuoretta fenkolia
pala tuoretta inkivääriä
pari porkkanaa
muutama laakerinlehti/limenlehti
1-2 puna-, kelta- tai salottisipulia
muutama valkosipulin kynsi
hyppysellinen kokonaisia pippureita
muutama tähtianis
pari kuivattua chilipalkoa
tuoreita yrttejä (rosmariini, timjami, salvia)
yksi liemifondi ja/tai suolaa

Laita kanan runko ja nahka kattilaan tai liedelle soveltuvaan pataan. Pilko kasvikset rouheiksi paloiksi, ei tarvitse olla mitään pientä nysverrystä ;) Lisää kaikki ainekset pataan ja täytä kylmällä vedellä niin että kaikki ainekset peittyvät suurimmaksi osaksi. Kiehauta ja vähennä saman tien lämpöä. Anna muhia kannen alla 2-3 tuntia välillä kevyesti sekoittaen. Pintaan mahdollisesti muodostuvan vähäisen vaahdon voi kuoria pois.
Lopuksi tarkista mausteet ja lisää tarvittaessa suolaa.
Siivilöi liemi ja säilö pakastuspulloihin, -rasioihin tms. Liemi säilyy jääkaapissa viikon verran ja pakastimessa muutaman kuukauden. Takaan että voittaa valmiskuutiot mennen tullen
Muista maista poiketen Suomessa päivä tunnetaan lähinnä ystävien muistamisesta, ei niinkään rakastavaisten.
Kumpikin versio kuitenkin henkii lämpimiä tunteita ja positiivisuutta ja niitä ei koskaan ole maailmassa liikaa.
Ruokamaailmaan mahtuu useita ”match made in heaven”-pareja, mm. basilika&tomaatti, appelsiini&tumma suklaa, mansikat&balsamico, omena&kaneli jne. Tähän päivään sopii kuitenkin ehdottomasti parhaiten valkosuklaan ja vadelman liitto, yhdessä nuo kaksi saavat aikaan makuhermoja hivelevän nautinnon.
VALKOSUKLAA-VADELMAMUFFINSSIT
2 munaa
1,5 dl sokeria
150 gr voita
1 dl kreikkalaista jugurttia
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 gr valkosuklaata
2-4 vadelmaa/muffinssi (koosta riippuen)

En ole vieläkään saanut aikaiseksi hankittua muffinssipeltiä, sen vuoksi nämä yksilöt ovat melkoisen rustiikkisen näköisiä..
Tosin niin on tekijäkin eli siinäkin mielessä liitto on täydellinen ;)
Sulata voi ja jätä se jäähtymään. Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja vaniljasokeri.
Vatkaa (huoneenlämpöiset) munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaihda työväline puukauhaan tai nuolijaan ja kääntele varoen mukaan jäähtynyt voisula, jugurtti ja kuivat aineet. Lisää viimeisenä rouhittu valkosuklaa.
Annostele seos muffinssivuokiin, taikinasta tulee noin 16 kpl. Painele jokaiseen vuokaan 2-4 vadelmaa, osa voi olla taikinan sisällä ja osa jäädä kurkistelemaan pinnalle.
Paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia kunnes ovat kullanruskeita ja sopivasti kypsiä.
Nauti hyvässä seurassa
Sari's Kitchenissä valmistui tänä vuonna ennätysmäärä piparkakkuja, noin 550 kpl. Ihan kaikkia ei Pietu saanut itselleen vaan niistä riitti myös lahjoiksi sekä töihin asiakkaiden maisteltaviksi. Piparkakkujen upean makumaailman innoittamana syntyi myös uusi tuote, samat maut mutta muffinssin muodossa. Tässäpä sen resepti kokeiltavaksi vaikka seuraavan vuosikymmenen alun kunniaksi.
SARI'S KITCHEN TOIVOTTAA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA JA MENESTYKSEKÄSTÄ SEURAAVAA VUOSIKYMMENTÄ KAIKILLE !
PIPARIMUFFINSSIT
2 munaa
150 gr sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl espressojauhetta
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
0,5 dl tummaa siirappia
200 gr vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
130 gr voita
100 gr piparkakkusuklaata
Kuorrutus:
50 gr maitosuklaata
1 rkl voita
koristerakeita, strösseliä tms.

Kuumenna siirappi, kaneli, neilikka, inkivääri ja pomeranssinkuori pienessä kattilassa ja anna kiehahtaa. Siirrä jäähtymään. Sulata voi ja anna sen myös jäähtyä hieman. Pilko suklaa rouheeksi. Vatkaa munia ja sokeria, kunnes seos on kuohkeaa. Lisää voisula ja siirappi-mausteseos seokseen hitaasti kaataen.
Yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe, espressojauhe ja vaniljasokeri. Kääntele seos suklaarouheen kanssa varovasti taikinaan nuolijalla tms. Jaa taikina 16 muffinssivuokaan (täytä kaksi kolmasosaa vuoasta) joko kahden lusikan avulla tai pursotinpussilla.
Paista muffineja 200-asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan.
Kuorrutusta varten sulata suklaa ja voi vesihauteessa tai mikrossa, sekoita tasaiseksi ja pursota jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele rakeilla, strösselillä, suklaarouheella tai millä tahansa muulla mieltäsi ilahduttavalla tavalla
Tänään on vapaapäivä ja ulkona totaalisen perinteinen marraskuinen hämärä ja tihkusade. Täydellinen päivä siis pysytellä sisätiloissa ja kokeilla uusia leipomuksia, jos onnistuvat niin niistä lisää tuonnempana ;)
Tälläisenä päivänä lounaaksi valikoituu automaattisesti jokin helppo ja nopea ateria. Vielä kun sen saa tehtyä suureksi osaksi viikonlopun kokkausten ”jämistä”, niin mikäs sen upeampaa.
Eräänä iltana työvuoron päättyessä hodarigrillissä pyöri yhä pari makkaraa, oli siis sattunut virhearviointi menekin suhteen. Laadukkaita makkaroita ei missään nimessä laitettu hukkaan vaan jäähdytyksen ja viipaloinnin jälkeen rasiassa pakastimeen odottamaan inspiraatiota.
Tutkiessani tänään jääkaapin antimia sieltä löytyi mm. possupaistin lisäkeperunoista yli jäänyttä aurajuustoa ja kermaa, puolikas purkillinen ananaschutneytä, sunnuntai-aamun munakokkelin lisukesavukinkkua ja muutama lehtipersiljan varsi. Siihen kun lisättiin kaapin vakiotarvikkeista sipuleita ja tuorepastaa oli lopputuloksena kulhollinen herkullisen tuoksuvaa raguuta tuorepastan kera. Tai no, satsista tuli niin runsas että riittää muutamaankin kulholliseen mikä ei perheessämme koskaan ole huono asia kun kyse on pasta-ateriasta...
LEFTOVER RAGÚ
3-4 kypsennettyä laadukasta ja mausteista makkaraa (krakova, bratwursti, chorizo, lammasmakkara tms.)
1-2 (puna)sipulia
2 valkosipulin kynttä
1-2 kevätsipulia
1 tl savupaprikaa
2 dl ruokakermaa
aurajuustoa
ananaschutneytä/mangochutneytä
suolaa & pippuria
rypsiöljyä
pari siivua vähärasvaista savukinkkua
lehtipersiljaa tai muuta yrttiä
1 paketti tuorepastaa

Viipaloi makkarat, surauta ne blenderissä muruksi ja paista pannulla rypsiöljytilkan ja savupaprikan kera noin 8-10 minuutin ajan kunnes makkaramuru on paahtunutta ja rapeaa.
Siirrä makkaramuru sivuun lautaselle ja lisää hieman öljyä pannulle. Punasipuliviipaleet (lohko sipuli neljään osaan ja leikkaa ohuita viipaleita) pannulle pienen suolaripauksen kera ja pehmennä niitä muutaman minuutin ajan keskilämmöllä. Lisää murskattu/viipaloitu/raastettu valkosipuli ja kevätsipulin viipaloidut vaaleat varret, anna seoksen karamellisoitua välillä sekoitellen muutama minuutti.
Laita sillä välin pastavesi kiehumaan. Mausta kiehuva vesi suolalla ja kypsennä tuorepasta ohjeen mukaisesti.
Kääri savukinkkuviipaleet pitkittäin rullalle ja leikkaa siitä noin sentin paksuisia siivuja. Paahda rullat pienellä pannulla kunnes ovat sopivan rapsakoita.
Laita makkaraseos takaisin pannulle (kaavi kaikki niistä irronnut öljy mukaan lautaselta) ja sekoita sipuleiden kanssa. Lisää murusteltu aurajuusto ja chutney, sekoita hyvin. Anna muhia hetki ja lorauta sitten ruokakerma mukaan. Sekoita jälleen hyvin ja tarkista mausteet.
Kun pasta on kypsää, siirrä se pihtien tms. avulla suoraan kattilasta pannulle. Nappaa desin verran tärkkelyspitoista keitinvettä mukaan, vielä yksi kunnon sekoitus ja Antero Mertarannan kuuluisan lausahduksen mukaisesti: "Se on siinä !".
Viimeistele rapealla kinkulla, kevätsipulilla, yrteillä ja lorauksella laadukasta rypsi- tai oliiviöljyä.




