Sari's Kitchen blogi

Rakkaudesta ruokaan & Makujen maailmaan

Vuosi sitten tähän aikaan oli kevät jo pidemmällä; ensimmäiset joutsenet oli bongattu 12.3., mustarastaspariskunta oli saapunut pihaamme ja myös ensimmäiset kuistikahvit auringon lämmössä oli nautittu. Nyt ensimmäiset joutsenet havaittiin vasta tänä aamuna töihin ajellessa Urpolan lammella, kaksi pariskuntaa oli siellä lepotaukoa viettämässä. Mustarastaista ei ole vielä tietoakaan ja koska kuistikahveihin olisi tarvittu suhteellisen arktinen vaatevarustus odottaa sekin nautinto vielä hetken 😊.
Tilanne houkuttelee käyttämään hyväksi mahdollisuuden kokata vielä hetki ihania talviruokia ennen grilli- ja savustuskauden alkua. Havaitsin että kiinalainen ruoka on jäänyt pahasti paitsioon ystäviemme muutettua pari vuotta sitten Hollantiin. Heidän pyörittämässään ravintolassa tuli nautittua lähes viikoittainen herkkuateria, siellä oma ehdoton suosikkini oli Szechuen-kana. Siihen tarvittavia raaka-aineita ei löytynyt kaapeista joten päätin kokeilla meille uutta tuttavuutta; hoisin sriracha-kanaa. Lopputuloksena kuulemma ”parasta kiinalaista ikinä” …

HOISIN SRIRACHA-KANAA

4 kanan rintafilettä (n. ½ kg)
3 valkosipulin kynttä
noin 2 cm:n pala inkivääriä hienonnettuna tai 1 rkl inkivääritahnaa
2 rkl hoisin-kastiketta
½ rkl srirachaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl soijaa
ripaus suolaa
1 rkl (rypsi)öljyä
seesaminsiemeniä

Sekoita isossa kulhossa murskattu valkosipuli, inkivääri, hoisin, sriracha, hunaja, soija ja suola. Lisää kana ja anna kunnon hieronta jotta marinadi tarttuu tasaisesti joka paikkaan. Peitä kulho esim. lautasella tai kelmulla ja siirrä jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Puoli tuntiakin riittää hätätapauksessa 😊
Ota kulho jääkaapista vähän ennen kypsennystä huoneenlämpöön. Kuumenna pannu öljytilkan kera ja nosta kanat kulhosta pannulle. Ota molemmin puolin paistopinta ja lisää marinadi kulhosta kanojen päälle. Alenna lämpöä ja hauduta kypsäksi, noin 15-20 min. Tämän voi tehdä myös uunissa n. 190 asteessa jos pannusi kestää uunin lämmön.
Viimeistele (kevyesti paahdetuilla) seesaminsiemenillä ja ohueksi viipaloidulla kevätsipulilla. Tarjoile höyryävän jasmiiniriisin kera. Kylmä lagerolut ei myöskään ole huono idea kyytipojaksi 😉

Sari's Kitchenin elämä on koko muun maailman tavoin muuttunut verkkaisemmaksi. Arkityöt ovat tauolla toistaiseksi eikä täältä maaseudun rauhasta ole hinkua "ihmisten ilmoille" kovin usein. Ruokahankinnatkin on suunniteltu niin että yksi kertakäynti viikossa riittää.
Pääsiäispaistiksi oli jo ennakkoon varattu perinteinen kalkkuna, mutta en voinut vastustaa kaupan kylmäaltaassa huipputarjouksessa ollutta kokonaista kanaa. Tietenkin kotimaista, entiseltä kotiseudultani Etelä-Pohjanmaalta.
Perusmausteet tipun pintaan ja uuniin muhimaan. Vajaan parin kilon kanasta riittää helposti kolmelle aterialle meidän kahden hengen taloudessa. Rintafileet haudutettiin pikaisesti ricotta-saksanpähkinäpestolla maustetussa lime-rakuuna-kermakastikkeessa ja tarjoiltiin itsetehdyn tuorepastafettucinen kera. Loput kanasta pakattiin pakastimeen odottamaan vaikkapa thaicurryn, risoton tai nuudeliwokin valmistusta.
Kun kaikki herkulliset lihat oli otettu talteen oli käsissäni vielä makuja pursuavat "jämät". Olisi ollut aivan hullua heittää niitä hukkaan joten nakkasin ne takaisin pataan ja kävin läpi jääkaapin ja ruokavaraston annin. Tämä liemiohje on siitä huippu että siihen voi käyttää sellaisia vihanneslokeroon tai kaapin perukoille unohtuneita "loppueriä" jotka muuten menisivät hukkaan. Lopputuloksena oli kaksi litraa upealta tuoksuvaa ja maistuvaa lientä josta puolet käytetään tänään paistin kastikepohjaan ja toinen puoli viikonlopun aikana kokattavaan risottoon.

KANALIEMI

yhden kokonaisen paistetun kanan "jämät"
kylmää vettä
pala tuoretta fenkolia
pala tuoretta inkivääriä
pari porkkanaa
muutama laakerinlehti/limenlehti
1-2 puna-, kelta- tai salottisipulia
muutama valkosipulin kynsi
hyppysellinen kokonaisia pippureita
muutama tähtianis
pari kuivattua chilipalkoa
tuoreita yrttejä (rosmariini, timjami, salvia)
yksi liemifondi ja/tai suolaa



Laita kanan runko ja nahka kattilaan tai liedelle soveltuvaan pataan. Pilko kasvikset rouheiksi paloiksi, ei tarvitse olla mitään pientä nysverrystä ;) Lisää kaikki ainekset pataan ja täytä kylmällä vedellä niin että kaikki ainekset peittyvät suurimmaksi osaksi. Kiehauta ja vähennä saman tien lämpöä. Anna muhia kannen alla 2-3 tuntia välillä kevyesti sekoittaen. Pintaan mahdollisesti muodostuvan vähäisen vaahdon voi kuoria pois.
Lopuksi tarkista mausteet ja lisää tarvittaessa suolaa.
Siivilöi liemi ja säilö pakastuspulloihin, -rasioihin tms. Liemi säilyy jääkaapissa viikon verran ja pakastimessa muutaman kuukauden. Takaan että voittaa valmiskuutiot mennen tullen

Valentine’s Day on aikojen alussa saanut nimensä kahden Valentinus-nimisen pyhimyksen mukaan, italialaisia kumpainenkin totta kai. Italialaisethan tunnetusti ovat persoja romantiikalle :) Ruoasta puhumattakaan...
Muista maista poiketen Suomessa päivä tunnetaan lähinnä ystävien muistamisesta, ei niinkään rakastavaisten.
Kumpikin versio kuitenkin henkii lämpimiä tunteita ja positiivisuutta ja niitä ei koskaan ole maailmassa liikaa.

Ruokamaailmaan mahtuu useita ”match made in heaven”-pareja, mm. basilika&tomaatti, appelsiini&tumma suklaa, mansikat&balsamico, omena&kaneli jne. Tähän päivään sopii kuitenkin ehdottomasti parhaiten valkosuklaan ja vadelman liitto, yhdessä nuo kaksi saavat aikaan makuhermoja hivelevän nautinnon.

VALKOSUKLAA-VADELMAMUFFINSSIT

2 munaa
1,5 dl sokeria
150 gr voita
1 dl kreikkalaista jugurttia
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 gr valkosuklaata
2-4 vadelmaa/muffinssi (koosta riippuen)



En ole vieläkään saanut aikaiseksi hankittua muffinssipeltiä, sen vuoksi nämä yksilöt ovat melkoisen rustiikkisen näköisiä..
Tosin niin on tekijäkin eli siinäkin mielessä liitto on täydellinen ;)

Sulata voi ja jätä se jäähtymään. Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja vaniljasokeri.
Vatkaa (huoneenlämpöiset) munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaihda työväline puukauhaan tai nuolijaan ja kääntele varoen mukaan jäähtynyt voisula, jugurtti ja kuivat aineet. Lisää viimeisenä rouhittu valkosuklaa.
Annostele seos muffinssivuokiin, taikinasta tulee noin 16 kpl. Painele jokaiseen vuokaan 2-4 vadelmaa, osa voi olla taikinan sisällä ja osa jäädä kurkistelemaan pinnalle.
Paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia kunnes ovat kullanruskeita ja sopivasti kypsiä.
Nauti hyvässä seurassa

Joulunaika on jälleen kerran vain lämmin muisto leppoisan lokoisista päivistä ja herkullisten ruokien ja juomien täyttämistä illoista. Seuraavaa odotellessa...
Sari's Kitchenissä valmistui tänä vuonna ennätysmäärä piparkakkuja, noin 550 kpl. Ihan kaikkia ei Pietu saanut itselleen vaan niistä riitti myös lahjoiksi sekä töihin asiakkaiden maisteltaviksi. Piparkakkujen upean makumaailman innoittamana syntyi myös uusi tuote, samat maut mutta muffinssin muodossa. Tässäpä sen resepti kokeiltavaksi vaikka seuraavan vuosikymmenen alun kunniaksi.
SARI'S KITCHEN TOIVOTTAA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA JA MENESTYKSEKÄSTÄ SEURAAVAA VUOSIKYMMENTÄ KAIKILLE !

PIPARIMUFFINSSIT

2 munaa
150 gr sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl espressojauhetta
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
0,5 dl tummaa siirappia
200 gr vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
130 gr voita
100 gr piparkakkusuklaata
Kuorrutus:
50 gr maitosuklaata
1 rkl voita
koristerakeita, strösseliä tms.



Kuumenna siirappi, kaneli, neilikka, inkivääri ja pomeranssinkuori pienessä kattilassa ja anna kiehahtaa. Siirrä jäähtymään. Sulata voi ja anna sen myös jäähtyä hieman. Pilko suklaa rouheeksi. Vatkaa munia ja sokeria, kunnes seos on kuohkeaa. Lisää voisula ja siirappi-mausteseos seokseen hitaasti kaataen.
Yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe, espressojauhe ja vaniljasokeri. Kääntele seos suklaarouheen kanssa varovasti taikinaan nuolijalla tms. Jaa taikina 16 muffinssivuokaan (täytä kaksi kolmasosaa vuoasta) joko kahden lusikan avulla tai pursotinpussilla.
Paista muffineja 200-asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan.
Kuorrutusta varten sulata suklaa ja voi vesihauteessa tai mikrossa, sekoita tasaiseksi ja pursota jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele rakeilla, strösselillä, suklaarouheella tai millä tahansa muulla mieltäsi ilahduttavalla tavalla

Ruokahävikistä riittoisaksi raguuksi !
Tänään on vapaapäivä ja ulkona totaalisen perinteinen marraskuinen hämärä ja tihkusade. Täydellinen päivä siis pysytellä sisätiloissa ja kokeilla uusia leipomuksia, jos onnistuvat niin niistä lisää tuonnempana ;)
Tälläisenä päivänä lounaaksi valikoituu automaattisesti jokin helppo ja nopea ateria. Vielä kun sen saa tehtyä suureksi osaksi viikonlopun kokkausten ”jämistä”, niin mikäs sen upeampaa.
Eräänä iltana työvuoron päättyessä hodarigrillissä pyöri yhä pari makkaraa, oli siis sattunut virhearviointi menekin suhteen. Laadukkaita makkaroita ei missään nimessä laitettu hukkaan vaan jäähdytyksen ja viipaloinnin jälkeen rasiassa pakastimeen odottamaan inspiraatiota.
Tutkiessani tänään jääkaapin antimia sieltä löytyi mm. possupaistin lisäkeperunoista yli jäänyttä aurajuustoa ja kermaa, puolikas purkillinen ananaschutneytä, sunnuntai-aamun munakokkelin lisukesavukinkkua ja muutama lehtipersiljan varsi. Siihen kun lisättiin kaapin vakiotarvikkeista sipuleita ja tuorepastaa oli lopputuloksena kulhollinen herkullisen tuoksuvaa raguuta tuorepastan kera. Tai no, satsista tuli niin runsas että riittää muutamaankin kulholliseen mikä ei perheessämme koskaan ole huono asia kun kyse on pasta-ateriasta...

LEFTOVER RAGÚ

3-4 kypsennettyä laadukasta ja mausteista makkaraa (krakova, bratwursti, chorizo, lammasmakkara tms.)
1-2 (puna)sipulia
2 valkosipulin kynttä
1-2 kevätsipulia
1 tl savupaprikaa
2 dl ruokakermaa
aurajuustoa
ananaschutneytä/mangochutneytä
suolaa & pippuria
rypsiöljyä

pari siivua vähärasvaista savukinkkua
lehtipersiljaa tai muuta yrttiä
1 paketti tuorepastaa



Viipaloi makkarat, surauta ne blenderissä muruksi ja paista pannulla rypsiöljytilkan ja savupaprikan kera noin 8-10 minuutin ajan kunnes makkaramuru on paahtunutta ja rapeaa.
Siirrä makkaramuru sivuun lautaselle ja lisää hieman öljyä pannulle. Punasipuliviipaleet (lohko sipuli neljään osaan ja leikkaa ohuita viipaleita) pannulle pienen suolaripauksen kera ja pehmennä niitä muutaman minuutin ajan keskilämmöllä. Lisää murskattu/viipaloitu/raastettu valkosipuli ja kevätsipulin viipaloidut vaaleat varret, anna seoksen karamellisoitua välillä sekoitellen muutama minuutti.
Laita sillä välin pastavesi kiehumaan. Mausta kiehuva vesi suolalla ja kypsennä tuorepasta ohjeen mukaisesti.
Kääri savukinkkuviipaleet pitkittäin rullalle ja leikkaa siitä noin sentin paksuisia siivuja. Paahda rullat pienellä pannulla kunnes ovat sopivan rapsakoita.
Laita makkaraseos takaisin pannulle (kaavi kaikki niistä irronnut öljy mukaan lautaselta) ja sekoita sipuleiden kanssa. Lisää murusteltu aurajuusto ja chutney, sekoita hyvin. Anna muhia hetki ja lorauta sitten ruokakerma mukaan. Sekoita jälleen hyvin ja tarkista mausteet.
Kun pasta on kypsää, siirrä se pihtien tms. avulla suoraan kattilasta pannulle. Nappaa desin verran tärkkelyspitoista keitinvettä mukaan, vielä yksi kunnon sekoitus ja Antero Mertarannan kuuluisan lausahduksen mukaisesti: "Se on siinä !".
Viimeistele rapealla kinkulla, kevätsipulilla, yrteillä ja lorauksella laadukasta rypsi- tai oliiviöljyä.

Sari's Kitchen toimii usein sivutoimisena banaanikypsyttämönä. Olen näet sitä koulukuntaa joka ei voi sietää vähänkään alikypsän banaanin makua, mielestäni siinä vain on jokin epämiellyttävän kitkerä vivahde. Sen sijaan ihanan kypsät, tummapilkkuiset banaanit saavat täyden huomioni ja useimmiten ne päätyvät smoothiekulhoihin. Osa pakastimen kautta ja osa sellaisenaan antamaan erilaista tekstuuria iltaherkkuumme.
Jokin aika sitten saapuessani työpaikalleni siellä leijaili ihana leivonnaisen tuoksu ja "syylliseksi" selvisi aamupäivällä leivottu upea banaanikakku. Kakku ei kovin kauaa kahvilan tiskillä viivähtänyt ennen kuin asiakkaat kahmivat sitä kilpaa lautasilleen.
Sinänsä harmi koska banaanikakku on yksi niitä tuotteita jonka maku paranee iän myötä (tietyissä rajoin tosin ;), jos vain malttaisi jättää sen muutamaksi päiväksi jääkaappiin. Mutta sen herkullisen tuoksun leijaillessa ilmoille yleensä sortuu nappaamaan "ihan vain pienen" viipaleen maistiaisiksi ja ennen kuin huomaakaan kakusta on enää muruset jäljellä. No, sitten vain uusi kakku uuniin !
Minäkin vaihdoin yhden banaanierän käyttötarkoituksen ja pyöräytin hieman erilaisen banaanikakun pecanpähkinöillä. Olenhan hulluna pähkinöihin; "Nuts 4 Nuts" kuten ameriikoissa sanottaisiin ''

BANAANI-PECANKAKKU

2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
100 g (suolatonta) voita
5 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 kypsää banaania
2 dl kreikkalaista jogurttia
2 dl pecan-pähkinöitä rouhittuna

Koristeluun
1 dl pecan-pähkinöitä
0,75 dl tummaa sokeria
ripaus suolaa
ripaus kanelia
2 rkl vettä



Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele kakkuvuoka (perinteinen rengasvuoka puuttuu keittiömme valikoimasta joten käytin tähän irtopohjavuokaa) voilla ja korppujauhota se.
Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi.
Yhdistä kuivat aineet. Soseuta banaanit haarukalla tai pienessä blenderissä. Sekoita voisulaan banaanisose ja jogurtti. Lisää muna-sokerivaahtoon vuorotellen jauhoseosta ja banaaniseosta. Sekoita taikinaa varoen nuolijalla sen verran, että ainekset sekoittuvat. Tarkoitus on säilyttää ilmavuus taikinassa. Surauta pähkinät blenderissä (tai murskaa muulla tavoin), lopputuloksen ei tarvitse olla tasaista murskaa vaan joukossa saa olla isompiakin "sattumia" ja lisää taikinaan.
Kaada taikina vuokaan. Kypsennä uunin alaosassa 55 - 60 min jos käytät rengasvuokaa. Irtopohjavuoassani kypsennys vaati hieman pidemmän ajan, tarkistele tilannetta tikun avulla. Kakku saa ja pitääkin jäädä kostean meheväksi sisältä, nyt ei ole tarkoitus tehdä mitään "kuiva"kakkua
Kakun kypsyessä ehtii tehdä koristepähkinät. Laita pannulle sokeri, suola, kaneli ja vesi ja kuumenna keskilämmöllä kunnes sokeri on täysin sulanut. Anna pulpahdella hetken kunnes seos saa väriä (varo polttamasta sokeria !). Lisää pähkinät ja sekoittele muutaman minuutin ajan kunnes pähkinät ovat imaisseet kuorrutteen itseensä. Kaada leivinpaperin päälle jäähtymään ja napsauttele jäähtyneet pähkinät erilleen. Kannattaa tehdä isompi erä kerralla koska olen huomannut että koristeluvaiheessa hupenee puolet "testimaisteluun"...
Kumoa jäähtynyt kakku vuoasta tarjoiluvadille ja koristele pähkinöillä ja tomusokerilla.

Takana on haasteellinen jakso elämässä jonka aikana on läpikäyty kaksi silmäleikkausta, muutaman viikon mittainen pätkä ”töiden välissä” (olen aina pitänyt englanninkielisestä termistä ”between jobs”, jotenkin se on paljon positiivisempi kuin ”unemployment”) sekä viimeisimpänä riesana harmillisen sitkeä alaselän noidannuoli. Perusoptimistinen luonteeni takaa kuitenkin sen että kun nuo kaikki ongelmat on kukistettu on vain yksi suunta ja se on eteenpäin !
Noidannuoli on vaiva jonka olen aiemmin kokenut vain kerran kymmenisen vuotta sitten ja se kerta olisi kyllä mielestäni riittänytkin… Edellisellä kertaa sen aktivoi vadelmien poiminta kotipihan ojanpientareelta ja tällä kertaa viimeisten punajuurien nosto takapihan kasvilavoilta. Yksi väärä liike riittää ja sen jälkeen taistellaan tovi viiltävän kivun kanssa. Tuo kipu sai jopa minut ensimmäistä kertaa polvilleni keittiössä: uudessa työssäni olin nostamassa leipomuksia matalalla sijaitsevasta uunista kun alaselässä vihlaisi ja kunnolla. Sain jotenkin keploteltua kuuman pellin ylös työtasolle mutta sen jälkeen vietin tovin polvien varassa uuniin nojaten kunnes pääsin hitaasti mutta epävarmasti jaloilleni. Kunnon muistutus jälleen siitä miten tärkeää viikoittaisen perusliikunnan lisäksi on huolehtia myös syvien vatsalihasten kunnosta.
Eilen oli pitkästä aikaa lähes täysin kivuton päivä ja kun se sattui vielä päivälle jolloin sanoimme hetkeksi hyvästit kesäajalle oli sitä jollain tapaa juhlistettava. Ehdin pelastamaan patiolla urheasti kukkivat viimeiset orvokit ennen räntäsateen tuloa ja ne pääsivät koristamaan aurinkoista juustokakkua jossa maistuu raikas mango.



MANGOJUUSTOKAKKU

Pohja
175 gr Digestive-keksejä
75 gr voita

Murskaa keksit monitoimikoneessa tai ”old school”-tapaan minigrip-pussin ja kaulimen avulla. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisija 23 cm) pohja leivinpaperilla ja painele keksiseos tasaisesti pohjalle.

Täyte ja kiille
3 tlk säilykemangoa
5+3 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa (tai tuplakermaa)
1 prk maitorahkaa
200 gr maustamatonta tuorejuustoa
1,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
ripaus suolaa
0,5 dl sitruunamehua

Valuta (säästä 1 dl lientä) ja soseuta mangot ja laita 3,5 dl mangososetta + säästetty liemi sivuun kiillettä varten. Laita 5 liivatetta pehmenemään runsaaseen kylmään veteen. Vaahdota kerma. Yhdistä mangosose, rahka, tuorejuusto, sokerit ja suola. Vatkaa täyteseos tasaiseksi.
Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi mikrossa tai pienessä kattilassa. Purista vesi pois liivatteista ja sulata ne kuumaan mehuun. Jäähdytä hieman ja kaada liivateseos täytteeseen samalla sekoittaen. Nostele lopuksi varoen kermavaahto joukkoon.
Kaada täyte vuokaan keksiseoksen päälle, peitä ja anna hyytyä vähintään 4 tuntia mutta mieluiten yön yli.
Kiillettä varten laita 3 liivatetta pehmenemään kylmään veteen. Kuumenna mangoliemi kiehuvaksi ja sulata liivatteet siihen. Kaada liivateliemi mangososeeseen samalla sekoittaen. Lisää kiille kakun päälle ja hyydytä jääkaapissa tunnin ajan. Irrota vuoan reunus ja siirrä kakku varoen tarjoiluvadille. Koristelussa vain mielikuvitus on rajana

Kesän ensimmäiset (kipurajahinnan alittavat) kotimaiset mansikat saapuivat kauppoihin suunnilleen samaan aikaan kun minulle napsahti hetkeksi pakollinen rauhoittumistauko töistä. Reilu viikko sitten onnistuneesti suoritettu silmäoperaatio (kiitos upean hoitohenkilökunnan !) aiheuttaa tauon mm.urheilusta (penkkiurheilua lukuun ottamatta...) mutta onneksi kokkaus sujuu yhdelläkin silmällä ;) Tämä tosiseikka oli tietenkin tiedossa jo ennakkoon joten valmistauduin huolella keräämällä pinon uusia ruokaideoita testattavaksi.
Tähän ensimmäiseen julkaistavaan mansikkaherkkuun sain inspiraation yllättävältä taholta – viikko sitten lauantaina saimme kunnian nauttia lounasta hienossa seurassa johon kuului mm. olympialaisten kultamitalisti. Olimme menossa kuvaamaan Suomen lentopallomaajoukkueiden pelejä ja saimme kutsun aiemmin päivällä järjestettävään Hall of Fame-tilaisuuteen. Siellä julkistettiin neljä uutta valintaa tuohon kunniakkaaseen joukkoon: Jussi Jokinen, Vodek Sadalski, Lasse Silver ja Timo Tenhunen. Heistä Suomessa pitkän uran lentopallon parissa tehnyt Vodek Sadalski oli mukana Puolan joukkueessa voittamassa kultaa Montrealin olympialaisissa vuonna 1976.
Tuon tasoisen tilaisuuden olisi voinut kuvitella helposti menevän suomalaisille tyypillisen jäykistelyn mukaisesti mutta kiitos järjestäjien, se oli kaikkea muuta ! Hieno, naurua täynnä oleva rento tilaisuus jossa suu ammollaan (toivottavasti vain kuvaannollisesti) kuuntelimme paikalla olijoiden muisteluja uriensa varrella sattuneista tapahtumista. Ei pysty sanoin kuvailemaan miten hieno joukko herrasmiehiä sekä valintakomiteaan kuulunut lady istui pöydän ääressä !
Nauttimamme lounas oli täysin tilaisuuden mukainen; rennon kesäinen, kevyt ja makuja tulvillaan. Jälkiruoaksi pöytään kiikutettiin täydellinen mansikkajuustokakku, sellainen perinteinen uunia kaipaamaton versio. Maun viivähdellessä makunystyröillä yhä seuraavanakin päivänä selasin ideapinoani ja löysin Pirkka-lehdestä repäistyn ohjeen vähän erilaisesta ”pohjattomasta" mansikkajuustokakusta. Siihen omat vaniljaiset lisäykset ja eikun leipomaan.

VANILJAINEN MANSIKKAJUUSTOKAKKU & MASCARPONEKERMA

3 rasiaa vaniljatuorejuustoa (à 180 gr)
2 rasiaa creme fraichea (à 150 gr)
4 kananmunaa
1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 rkl vaniljatahnaa
1 rkl pehmennyttä voita

n. 300 gr tuoreita mansikoita
2 rkl sokeria
1 rkl sitruunamehua
2-3 kpl digestive-keksejä

1 dl kuohukermaa
1/2 rasiaa mascarponea
vaniljaa missä tahansa muodossa mausteeksi maun mukainen määrä



Pingota leivinpaperi pienen (n. 20 cm) irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin, voitele reunat.
Vatkaa kaikki juustokakun ainekset tasaiseksi joko käsin vispilällä tai yleiskoneen avulla. Kaada seos vuokaan.
Kypsennä kakkua 150 asteisessa uunissa keskitasolla kunnes kakku on keskeltäkin kiinteä mutta pinta ei ole vielä ruskistunut. Omassa uunissani tämä vaihe vei aikaa reilun tunnin, irtopohjavuokani tosin oli vain 19-senttinen joten kakusta tuli hieman korkeahko. Suosittelen lataamaan ajaksi ensin noin 45 minuuttia ja sen jälkeen lisäämään aikaa tarpeen mukaan. Jokainen uuni kun tuppaa toimimaan oman mielensä mukaisesti ;)
Kytke sen jälkeen lämpö pois, avaa uunin luukku hetkeksi ja jätä kakku jälkilämpöön vielä tunniksi.
Lohko mansikat kulhoon. Lisää sokeri ja sitruunamehu. Sekoita ja siirrä jääkaappiin mehustumaan.
Mascarponekermaa varten vaahdota ensin kerma, sekoita mascarpone mukaan ja mausta vaniljalla. Simppeliä !
Kakun voi tarjoilla joko uunin jälkeen jäähdytettynä tai jos maltat odottaa vasta myöhemmin jääkaappikylmänä. Lusikoi mansikat kakun päälle ja murustele digestivekeksit päällimmäiseksi. Koristele kakku mascarponekermalla tai tarjoile se sellaisenaan erillisestä kulhosta.

Tänään päättyy muutaman viikon rankka urheiluputki...
On ollut jääkiekon MM-kisat, jalkapallon Euroopan Liigan finaali ja Mestarien liigan finaali, tenniksen Ranskan avoimet, pyöräilijät ovat suorittaneet huikean urakan Giro d'Italian merkeissä ja kaiken kruununa tällä viikolla on pelattu jo legendaariseksi muodostunut jääkiekon Päämajaturnaus :)
On siis jälleen aika suunnata kaikki energia ruoan maailmaan ja mikä sen hienompaa kuin tehdä sen viimeisen viikon aikana saavutettujen kahden upean mestaruuden siivittämänä ! Ensin Suomen Leijonien sisukas ja huikea Joukkue näytti pitkää nenää skeptikoille ja taisteli tiensä Maailmanmestareiksi, ONNEA !!! Viime yönä täyttyi toinen kauden unelmista kun suosikkijoukkueemme Liverpool nosti "isokorvaista" kannua Madridin yössä Mestarien liigan voittajina. Iso hatunnosto myös vastustajajoukkue Tottenhamille, kummankin joukkueen tie finaaliin oli jännitysnäytelmä vailla vertaa.
Penkkiurheilukin tunnetusti vie rutkasti energiaa ja mikäpä olisi sen parempi ja nopeampi ruoka myöhään valvotun yön jälkeen kuin täyttävä pasta. Tuplamestaruuden kunniaksi Sari´s Kitchenissä on valmistettu savulohispaghettia kahdella tapaa, toinen Giron inspiroimana italialaistyylisenä ja toinen mestareille sopivana mausteisempana versiona. Uskollisen sähkösavustimemme avulla valmistetusta rosmariinilla maustetusta kirjolohifileestä riitti mainiosti kahteen kahden hengen pasta-annokseen. Taisi jokunen siivu tulla närpittyä myös ottelun puoliajalla pienen hiukon yllätettyä ;)

SAVULOHISPAGHETTI "Giro d'Italia"

n. 200 gr savulohta
oliiviöljyä
1 iso makea sipuli tai 3 kevätsipulia/tuoretta punasipulia
1 valkosipulinkynsi
1 sitruunan kuori ja mehu
3 rkl pestoa
1 rkl kaprista
parmesanlastuja
basilikaa
ruohosipulia
suola + pippuri
nippu spaghettia

Keitä spaghetti pakkauksen ohjeen mukaan.
Lorauta pannulle oliiviöljyä ja karamellisoi sipuleita muutaman minuutin ajan. Lisää sitruunan raastettu kuori ja mehu sekä kaprikset. Siirrä kypsä spaghetti pannulle pihtejä tai spaghettikauhaa apuna käyttäen, roiskauta mukaan myös desin verran keitinvettä. Lisää pesto, mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita hyvin. Lisää huoneenlämpöinen savulohi ohuina viipaleina/palasina pinnalle, kansi pannun päälle ja anna muhia hetken aikaa että lohi lämpenee. Varo sekoittamasta enää tässä vaiheessa liikaa jottei lohi "muhjuunnu" vaan säilyttää tekstuurinsa.
Viimeistele annos parmesanlastuilla, ruohosipulilla, basilikan lehdillä ja oliiviöljyllä.



Kuvassa pestolla maustetun pastan kavereiksi ovat luonnollisesti päässeet mestarijoukkueiden paidat. Leijonien pelipaita oli käytössä U-20 MM-kisoissa Kanadassa 2011-12 (siihen hankittiin myös koko joukkueen nimmarit jonka vuoksi paita ei koskaan tule päätymään pesukoneeseen). Liverpoolin paidan sain pari vuotta sitten joululahjaksi ja se on siitä asti roikkunut olohuoneen seinällä odottaen hetkeä jolloin saisin pukea sen päälle Anfieldille legendaarista kappaletta "You'll never walk alone" kuuntelemaan. Se hetki on vielä edessä mutta paita oli eilen pakko ottaa seinältä käyttöön, sen verran harvinaista herkkua oli tarjolla.

SAVULOHISPAGHETTI "We are the champions"

n. 200 gr savulohta
oliiviöljyä
1 iso makea sipuli tai 3 kevätsipulia/tuoretta punasipulia
1 valkosipulinkynsi
1 sitruunan kuori ja mehu
1 rkl mangochutneya
1 rkl paholaisen hilloa
1 rkl kaprista
2 tl savupaprikaa
loraus kermaa
parmesanlastuja
ruohosipulia
suola + pippuri
nippu spaghettia

Keitä spaghetti pakkauksen ohjeen mukaan.
Lorauta pannulle oliiviöljyä ja karamellisoi sipuleita muutaman minuutin ajan. Lisää savupaprika, mangochutney, kaprikset ja paholaisen hillo. Siirrä kypsä spaghetti pannulle pihtejä tai spaghettikauhaa apuna käyttäen, roiskauta mukaan myös desin verran keitinvettä. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita hyvin. Lisää huoneenlämpöinen savulohi ohuina viipaleina/palasina pinnalle, kansi pannun päälle ja anna muhia hetken aikaa että lohi lämpenee. Varo sekoittamasta enää tässä vaiheessa liikaa jottei lohi "muhjuunnu" vaan säilyttää tekstuurinsa.
Viimeistele annos parmesanlastuilla, ruohosipulilla ja oliiviöljyllä.

Ruokajuomana nautitaan tietenkin mestaruuksien kunniaksi lasilliset (ehkä toisetkin...) kuohujuomaa

Tilasin jouluksi koko laatikollisen upeita kainuulaisia luomukalkkunoita. Ihan kaikkia ei jaksettu jouluna syödä joten pari päivää sitten kaivettiin pakastimen kätköistä ”pikku” tipu (3,88 kg) hissukseen sulattelemaan kohmeisia paikkojaan jääkaappiin.
Pääsiäisen kunniaksi ”Kale” pääsi eilen nauttimaan kylpylätasoisesta kohtelusta. Yön yli kestäneen aromikylvyn jälkeen seurasi virkistävä kylmä suihku. Seuraavaksi vuorossa oli kunnon hieronta ja kaiken kruunasi muutaman tunnin lämpökäsittely ja rentouttava lepo pyyhkeiden alla



Aromikylpy
8 ltr kylmää vettä
3 dl karkeaa suolaa (esim. Himalajan vuorisuola)
1 dl ruokosokeria
2 sitruunaa
muutama oksa tuoretta rosmariinia
muutama oksa tuoretta timjamia
muutama laakerinlehti (tuoreita jos vain sellaisia onnistut löytämään)
pala tuoretta inkivääriä
maun mukaan muita yrttejä, valkosipulia yms.

Valmistele kylpyvesi riittävän tilavaan kannelliseen astiaan. Sekoita kylmään veteen suola ja sokeri kunnes ne ovat täysin liuenneet. Kuori sitruunat valkoista osaa myöten ja lisää sekä kuoret että lohkotut sitruunat veteen. Viipaloi inkivääri ja nakkaa se yrttien kera kylpyyn mukaan. Jos käytät valkosipulia pamauta kynnet ensin kevyesti rikki esim. veitsen lappeella.
Sitten vain pulautetaan tipu kylpyyn (varmista että koko lintu peittyy veteen), kansi kiinni ja koko paketti jääkaapin suojiin vähintään muutamaksi tunniksi mutta mieluiten yön yli.
Kylvyn jälkeen anna kunnon huuhtelu kylmällä vedellä ja kuivaa sekä ulkoa että sisältä talouspaperin avulla. Siirrä tipu uunivuokaan ritilän päälle tai jos teet samalla kastikkeen paloittele kasvikset ja yrtit (kts. ohje 19.12.2017 blogista, korvaa sen reseptin kanansiivet kalkkunan sisältä yleensä löytyvillä osilla, napauta niiden luita veitsen terällä muutaman kerran) ritilän tilalle ”pediksi” linnulle.

Hierontavoide
200 gr voita
1 sitruuna
+ muutama sitruuna, rosmariinia ja timjamia
Sekoita pehmitettyyn voihin raastettu sitruunan kuori ja mehu. Hiero voi kerrokseksi kalkkunan pintaan. Viipaloi toinen sitruuna ja painele viipaleet yrttien kanssa voikerroksen päälle. Paloittele vielä pari sitruunaa ja sujauta ne tipun sisään vapauttamaan kosteutta ja aromeita paiston ajaksi.
Peitä paisti tiiviisti foliolla ja paista 175 asteisessa uunissa noin 45 min per kilo kunnes sisälämpötila on 65 astetta (jos kyseessä ei ole luomukalkkuna kannattaa sisälämpötila päästää 70 asteeseen saakka). Poista folio viimeiseksi tunniksi jotta saat pintaan kauniin paahtuneen värin.
Paiston jälkeen siirrä paisti toiseen vuokaan ja peitä folion ja astiapyyhkeiden alle lepäämään pariksi tunniksi.
Paistin lisukkeeksi sopivat mainiosti paahdetut perunat (resepti myöhemmin ;) ja raikas viher-yrttisalaatti kastiketta tietenkään unohtamatta.

Mango & kookos … tuo pari on jo kauan kuulunut suosikkeihini raaka-aineiden laajassa kirjossa. Molemmista on myös mukava muisto häämatkaltamme jonka aikana vietimme upean viikon Cookin saarten Rarotongalla Eteläisellä Tyynellämerellä. Erääänä päivänä pyöräillessämme ympäri saarta huomasimme tien sivussa pienen kojun täynnä värikkäitä hedelmiä. Jarrut kirskuen pysähdyimme tien sivuun ja heittäydyimme juttusille mukavan hedelmäkauppiaan kanssa. Hän nappasi korista mangon joka näytti juuri puusta poimitulta ja viipaloi sen silmänräpäyksessä ninjamaisin* ottein. Puraisu hedelmästä ja olimme myytyjä ! Mangon seuraksi paloiteltiin vielä vähintään yhtä maukas papaija ja aivan kuin tämä ei olisi ollut tarpeeksi, kaivoi hän jostain kätköistään vielä purkillisen jäätelöä. Ei aikaakaan kun istuimme jo tienvarressa käsissämme uskomattoman herkulliset jäätelöannokset, vertaisiaan ei ole vielä tähän päivään mennessä löytynyt mistään muualta.
* Ninjoja ei saarilla tiettävästi ole havaittu mutta sen sijaan kannibalismi kukoisti aina vuoteen 1821 saakka jolloin saarelle saapuneet lähetyssaarnaajat saivat asukkaat luopumaan tuosta karmivasta tavasta. Nykyään saarelaiset suhtautuvat synkkään historianjaksoonsa mustalla huumorilla. Matkamuistomyymälöiden hittituote onkin t-paita tekstillä ”Send more tourists – the last lot were delicious” (”Lähettäkää lisää turisteja – edellinen erä oli herkullinen”)
Kookosta tuoreimmillaan pääsimme nauttimaan iltakävelyllämme rantaviivaa pitkin. Samassa hotellissa majoittui Uuden Seelannin rugbymaajoukkue, ”All Blacks”. Suunnatessamme kävelyltä takaisin hotellille tapasimme rannalla muutaman pelaajan joista yksi oli varustautunut vaikuttavan näköisellä machete-veitsellä. Ensimmäinen ajatus oli koukata reittimme hieman kauemmaksi heistä mutta kun huomasimme että veitsi olikin varattu kookospähkinän avaamiseen heräsi uteliaisuutemme ja liityimme seuraan. Ei ollut kaveri ensimmäistä kertaa pähkinää avaamassa, sen verran näppärästi homma sujui ja pähkinä laitettiin kiertämään ensin kookosveden hörppimistä varten. Sen jälkeen pienemmällä veitsellä vuoltiin jokaiselle vuorotellen siivuja kookoksesta, kyllä maistui hyvälle ! Myöhemmin samana iltana laitoimme jalalla koreasti noiden ”kiwien” kanssa tanssilattialla parin trooppisen cocktailin rohkaisemina, rentoja ja mukavia tyyppejä kaikki tyynni.
Nämä muistot palasivat mieleen miettiessäni viikonlopun aterioita. Pakastimesta löytyi rasiallinen kanafileitä ja niiden seuraksi valmistui kastike mangosta, kookoksesta, chilistä, inkivääristä ja muutamasta muusta raaka-aineesta.

MANGO-KOOKOSKANAA & SITRUUNAINEN JASMIINIRIISI

1 iso makea sipuli
3 valkosipulin kynttä
1 punainen ja 1 keltainen chili
noin 4 cm pala inkivääriä
1 limen kuori ja mehu
1 rkl kurkumaa
tilkka öljyä
1 prk kookoskermaa
1/2 dl makeaa chilikastiketta
1 rkl soijaa
1 kanafondi liuotettuna noin desilitraan kuumaa vettä
3 rkl mangochutneyä
4-6 kanafilettä (koosta riippuen, omassa versiossa käytin pienempiä fileitä)
2 vartta kevätsipulia ja kourallinen korianteria tarjoiluun

1 mukillinen jasmiiniriisiä
2 mukillista kiehuvaa vettä
1 sitruuna
suolaa



Tykkään kokata niin että kaikki mahdolliset komponentit on ”prepattu” valmiiksi. Niin myös tässä ruoassa jonka teko alkaa viipaloimalla makea sipuli ohuiksi mutta muutoin suht kookkaiksi paloiksi. Kuori inkivääri ja valkosipuli, poista chileistä siemenet ja paloittele mahdollisimman pieneksi.
Liuota kanafondi pieneen määrään kiehautettua vettä. Viipaloi kevätsipuli ja nypi korianterista lehtiä viimeistelyä varten. Paahda kanafileisiin kaunis väri pannulla ja siirrä ne lähes kypsinä sivuun odottamaan.
Sitten kokkaamaan ! Kuumenna tilkka öljyä pannulla ja aloita karamellisoimalla sipulia muutaman minuutin ajan. Lisää valkosipuli, chili ja inkivääri ja sekoittele kunnes ne pehmenevät, muutama minuutti menee tähänkin vaiheeseen. Raasta mukaan limen kuori (mikroraastin on tähän paras väline, jos sellaista ei löydy kaapistasi suosittelen lämpimästi sen hankintaa) ja purista mehu. Kurkuma pannulle ja kunnon sekoitus kunnes upean keltainen väri on tasaisesti levittäytynyt. Seuraavaksi mukaan pääsevät kookoskerma, chilikastike, mangochutney, soija ja kanafondi. Anna muhia miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia kunnes kastike on saostunut sopivaksi. Upota kanafileet kastikkeeseen, kansi päälle ja hauduta kunnes kana on kypsää. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa soijaa ja/tai chilikastiketta.
Siinä vaiheessa kun kastike jää saostumaan on aika laittaa riisi ”tulille”. Ota kaapista muki ja täytä se jasmiiniriisillä. Kaada riisi kattilaan ja mausta suolalla. Töki kokonaiseen sitruunaan veitsellä reikiä ja sujauta se mukaan. Kiehauta vesi ja samaa mukia käyttäen lisää kaksi mukillista vettä kattilaan ja siirrä esilämmitetylle levylle. Sekoita alkuvaiheessa, kansi päälle ja anna kypsyä paketin ohjeen mukainen aika, noin 12 minuuttia. Riisin kypsyttyä nappaa sitruuna pihteihin ja purista mehu riisin sekaan.
Viimeistele kastike kevätsipulin viipaleilla ja korianterilla, tarjoile sitruunaisen riisin kera.
Tämän mausteisen ruoan juomaksi sopii kylmä lagerolut, viineistä riesling toimii myös mainiosti.

Vuosi on vierähtänyt todella nopeasti ja jälleen on aika viettää irlantilaisten "vappua". St. Patrick's Day värjää tänään vihreäksi juhlapaikat ympäri maailmaa. Telkkarin välityksellä iloisia juhlijoita on aamusta alkaen nähty mm. NHL-peleissä sekä F1-kisakatsomoissa Australian Melbournessa (by the way, ONNEA Valtteri Bottas upeasta voitosta !!).
Meidän irlantilaisystävämme asustelevat New Yorkissa joten heidän kunniakseen tänään valmistetaan kunnon jenkkiherkkuja, eli lautaselle pääsevät Mac'n'cheese (juustomakaroni) & bacon jam (pekonihillo). Tuhtia tavaraa jota ei kannata päivittäin nauttia (varsinkaan jos yrität saavuttaa "bikinimittoja" kesää varten) mutta silloin tällöin pitää antaa itselleen lupa herkutella.
Mac'c'cheese-resepti on lainattu vuosien takaa Australian Master Chef-ohjelmassa vierailleelta Neil Perryltä, paikallinen huippukokki joka suunnittelee aterioita mm. Quantas-lentoyhtiölle.

MAC’N'CHEESE

400 gr pennepastaa
oliiviöljyä
muutama viipale savustettua pancettaa tai pekonia
500 ml kuohukermaa
125 gr cheddaria
250 gr gruyereä
2 valkosipulin kynttä murskattuna
2 tl Dijon-sinappia
1 tl savupaprikajauhetta
suolaa & pippuria
80 gr tuoreita leivänmuruja
100 gr parmesania raastettuna



Kypsennä pasta al denteksi, valuta, huuhdo kylmällä vedellä ja valuta uudelleen.
Kuumenna tilkka oliiviöljyä pannulla, lisää viipaloitu pancetta/pekoni ja kypsennä keskilämmöllä rapsakaksi. Siirrä lautaselle talouspaperin päälle. Kaada kerma samalle pannulle, kiehauta, alenna lämpöä ja anna muhia 5 minuuttia.
Kerman muhiessa on hyvää aikaa raastaa cheddar ja gruyere. Siirrä pannu pois levyltä, lisää juustoraasteet kerman sekaan ja anna sulaa tasaiseksi massaksi kevyesti sekoittaen.
Yhdistä murskattu valkosipuli, savupaprika ja Dijon tahnaksi. Sekoita tahna kerma-juustoseokseen, mausta suolalla ja pippurilla.
Lopuksi sekoita mukaan pasta ja pancetta/pekoni (säästä hieman pinnalle ripoteltavaksi).
Levitä seos joko neljään pieneen tai yhteen isompaan uunivuokaan. Ripottele päälle leivänmurut, parmesanraaste ja loput pancetta-/pekonimurut. Gratinoi 225 asteessa noin 15 minuuttia kunnes pinta on kullanruskea ja juusto ihanan venyvää.
Peitä vuoka leivinpaperilla ja keittiöpyyhkeellä ja malta antaa asettua kymmenisen minuuttia. Tarjoile pekonihillon ja vaikkapa lihapullien kera, riittää tosin sellaisenaankin ilman sen kummempaa proteiinilisuketta.

BACON JAM

n. 450 gr savustettua pekonia
2 isoa makeaa sipulia
3/4 dl ruskeaa sokeria (esim. Muscovado)
1/2 dl vahvaa (espresso)kahvia
1/2 dl vaahterasiirappia
1 rkl balsamicoa

Viipaloi pekoni ja paista isolla pannulla noin 10 minuutin ajan keskilämmöllä säännöllisesti sekoitellen. Tavoitteena on kypsä, osin vielä sitkeähkö ja osin rapea koostumus.
Nosta pekoni reikäkauhalla sivuun odottamaan vuoroaan.
Viipaloi sipuli samalle pannulle pekoninrasvan sekaan, alenna hieman lämpöä ja kypsennä noin 10 minuuttia. Lisää sokeri, sekoita hyvin ja jatka sipulin karamellisointia vielä 20 minuutin ajan.
Lisää kahvi, vaahterasiirappi, desilitra vettä sekä pekoni ja nosta hieman lämpöä. Kypsennä puolisen tuntia viiden minuutin välein sekoittaen kunnes seos paksunee hillomaiseksi.
Siirrä pannu levyltä ja sekoita balsamico mukaan. Maista ja lisää suolaa jos tuntuu tarpeelliselta.
Jos nyt sattuu käymään niin että koko satsi ei uppoa yhdellä aterialla, säilyy hillo jääkaapin suojassa viikon verran. Kevyt uudelleen lämmitys ja herkuttelu voi jatkua vaikkapa arki-illan frittatan lisukkeena.

Eilen osallistuimme Mikkelissä pelattuun "Save Pond Hockey"-pipolätkäturnaukseen, Pietu vasemman pakin roolissa ja minä kentän laidalla kannustamassa. Ilmastonmuutosta vastaan taisteleva turnaus järjestetään tänä vuonna neljällä eri paikkakunnalla ja järjestäjien omien sanojen mukaan tapahtumien pääasiallinen tarkoitus on pitää ilmastoasiaa esillä hauskalla tavalla. Hauskaa porukalla näyttikin olevan eikä pelattu hampaat irvessä. Pietun joukkue päätyi neljän pelatun ottelun (yhden kesto 2 x 9 min) jälkeen kahteen tasapeliin ja kahteen tappioon mutta tärkeintä oli iloinen yhdessäolo raikkaassa ulkoilmassa hyvän asian puolesta pelaten. Vasemman pakin rooliissa ei maalinteko yleensä taida olla se pääasiallisin tehtävä mutta eilen Pietu onnistui yhdessä pelissä tekemään jopa kaksi maalia - ikävä kyllä tosin molemmat omiin...;)
Ulkoilma vahvisti yleensäkin hyvää ruokahaluamme ja kotiin päästyä alkoi tehdä mieli lämmittävää ja tuhtia lasagnea. Idea oli kuitenkin jäädä toteuttamatta kun kaapeista löytyi kyllä kaikki muut reseptin vaatimat ainesosat paitsi jauheliha. Mutta ei hätää, tarkempi kaivelu pakastimen sisältöön ja sieltä löytyi rasiallinen aiemmin nautitun pulled pork-aterian tähteitä. Massa tuunattiin vielä jääkaapin kätköistä kaivetulla smoky hickory -kastikkeella ja uusi suosikki oli syntynyt !

PULLED PORK-LASAGNE

paketti tuorepastalevyjä (250 gr)
n. 300 gr pulled porkia
smoky hickory bbq-kastiketta tai vastaavaa
kevätsipulia
1 ltr kevytmaitoa
100 gr voita
100 gr vehnäjauhoja
n. 150 gr mozzarella-juustoraastetta (tai maun mukaan muuta juustoa raasteena)
suola & pippuri



Sekoita pulled pork ja bbq-kastike maustumaan. Juustokastiketta varten sulata voi kattilassa ja lisää jauhot hyvin sekoittaen muutaman minuutin ajan. Jatka sekoittamista ja lisää maito "ohuena nauhana" kastikkeeseen, kuumenna. Lisää juustoraaste ja sekoita kunnes kaikki juusto on sulanut. Mausta suolalla ja pippurilla ja halutessasi myös raastetulla muskottipähkinällä. Paloittele kevätsipuli ohuehkoiksi viipaleiksi.
Sitten päästäänkin hauskaan vaiheeseen eli lasagnen kokoamiseen. Voitele sopivankokoinen uunivuoka ja kauho pohjalle pulled pork-kerros. Seuraavaksi kerros tuorepastalevyjä, pulled porkia, kevätsipulia ja juustokastiketta. Toistetaan samassa järjestyksessä kunnes materiaalit loppuvat. Päällimmäiseen kerrokseen tulee vain pastalevyjä ja juustokastiketta. Suurena juuston ystävänä tietenkin gratinoin vielä pinnan kerroksella cheddar-raastetta ja vuoka on valmis uuniin. Lämpötilaksi säädetään 200 astetta ja odotusaika on noin 35 minuuttia. Sen jälkeenkin pitää vielä malttaa hetki koska kun vuoka on otettu uunista on sen hyvä antaa levähtää hetki (n. 10 min) leivinpaperilla ja keittiöpyyhkeellä peiteltynä jotta maut pääsevät tasaantumaan ja ennen kaikkea alkavasta herkuttelusta selviää polttamatta suutaan :)

Sari's Kitchen heräilee talvitorkuiltaan ja mikäpä olisi parempi tapa availla unisia silmiä kuin nauttimalla herkullista pannaria vaahterasiirapin ja tomusokeripilven kera ! Ystävänpäivän kunniaksi pannari sai uuden muodon piparimuotin avustuksella ...

PECAN-OMENAPANNARI

1 ltr täysmaitoa (+ loraus kermaa jos jääkaapista sattuu löytymään sopivat "jämät")
5 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1/2 dl sokeria
1 rkl vaniljatahnaa tai vaniljasokeria/vaniljauutetta
1 tl suolaa
50 gr voita sulatettuna
kourallinen pecan-pähkinöitä
1 vihreä kirpeän hapokas omena



Vatkaa maidon joukkoon jauhot, munat, sokeri ja suola. Lisää vanilja ja hieman jäähtynyt voisula.
Murskaa pähkinät rouheasti ja raasta omena kuorineen päivineen, sekoita taikinaan.
Jätä taikina turpoamaan noin tunniksi. Vuoraa uunipelti voidellulla leivinpaperilla ja kaada taikina pellille. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30-35 minuutin ajan kunnes pinta on saanut kauniin kullanruskean värin.
Nauti vaahterasiirapin tai hillon kera, maistuu myös ihan sellaisenaan

Näin joulun alla on oiva hetki tutustua New Yorkin aina niin ystävälliseen ja palvelualttiiseen baarihenkilökuntaan...ainakin yhteen sen valioista - meillä on ilo esitellä teille Tommy !



Tutustuimme Tommyyn jo vuosia sitten hänen vielä työskennellessään "ovi-isäntänä" suosikki-irkkubaarissamme nimeiltään "Perfect Pint" (eli "Täydellinen Tuoppi", ja sellaisia sieltä todellakin saa). Pari vuotta sitten hän omien sanojensa mukaan pitkästyi siinä hommassa ja vaihtoi uuteen 10-avenuella sijaitsevaan baariin tiskin taakse töihin. Tässä ei olisi mitään kummallista jos hänellä ei tuolloin olisi ollut jo ikää mittarissa reippaasti yli 70 vuotta - hatun noston arvoinen paikka :) Tommy on todella mukava ja upea persoona, toisin kuin kuvasta saattaisi päätellä... Vähän ennen kuvan ottoa olimme opettaneet hänelle yhden suomenkielisen sanan josta saattaisi olla hänelle hyötyä hankalien suomalaisasiakkaiden kanssa. Kertoessamme hänelle mitä sana tarkoittaa alkoi kunnon show kun Tommy otti tiskin alta baseball-mailan ja kävi sen kanssa jokaisen asiakkaan (ja myös keittiön meksikolaiskokin) luona hokemassa "häivy" kunnon jenkkiaksentilla ! Tuloksena oli vain remakkaa naurua kanta-asiakkailta, kokki tosin taisi yrittää totella mutta hänet komennettiin takaisin lieden ääreen.
Melkein samanlainen show oli viime sunnuntaina Sari's Kitchenissä kun tämän joulukauden kolmas (neljäs erä kypsyy uunissa tätä kirjoittaessa) piparitaikina meni sananmukaisesti pipariksi... Ajatuskatko taikinaa tehdessä sai aikaan sen että koostumus ei toiminut pipareiksi asti vaikka kuinka yritti. Koska maku oli kuitenkin kohdallaan en hennonut haaskata taikinaa vaan leivoin siitä pari pellillistä "pannukakkua" ja päätin keksiä sille myöhemmin käyttöä. Osa on jo syöty sellaisenaan ja jäljellä olevista tehtiin tänään pannacottaa, toimii !

PIPARIPANNACOTTA & -MURU

4 dl kuohukermaa
2 liivatelehteä
1 tl vaniljasokeria
1/2 dl sokeria
muutama piparkakku sekä pannacottaan että muruun
nokare voita

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Murenna osa piparkakuista kerman sekaan, lisää sokeri ja vaniljasokeri ja kuumenna kiehuvaksi. Poista kattila liedeltä ja sekoita mukaan liivatelehdet joista on puristettu vesi pois.
Kaada siivilän läpi toiseen astiaan ja jäähdytä kunnolla, esim. jääpaloja sisältävässä kulhossa. Jaa massa annosvuokiin ja siirrä jääkaappiin asettumaan muutamaksi tunniksi.
Murua varten sekoita blenderissä piparkakut voin kanssa kunnes kosstumus muistuttaa leivänmurua. Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla, voitele ja kaada muruseos vuokaan. Paahda uunissa 180 asteessa muutaman minuutin välein sekoittaen kunnes seos on sopivan rapsakkaa.
Ripottele muru pannacotan päälle ja nauti vaikkapa kahvikupillisen kera tai ihan sellaisenaan jälkiruoaksi.

Sari's Kitchen onnittelee lämpimästi 101-vuotiasta Suomea !

Takana on hektinen, uskomattoman antoisa ja ikimuistoinen aamu. Työpaikkani oli saanut kunnian valmistaa ruoat itsenäisyyspäivän paraatin väelle joita oli kokoontunut kotikaupunkiimme tuhatpäinen joukko. Oma päivä alkoi jo puoli viideltä jolloin alettiin kattaa aamiaista sadoille varusmiehille, maanpuolustusnaisille, sotilaskotisisarille ja muille paraatin päätähdille, mukavasti tuntui ruoka maittavan paraatimarssia odotellessa.
Päivän huipennus ja todellinen "painetesti" tiimille oli isot salit äärimmilleen täyttävä lounas, joka ikinen istuinpaikka oli käytössä. Itse olin siinä vaiheessa jo "palveluksesta vapautettuna" kotipihassa ihastelemassa talomme yli lentäviä armeijan koptereita, kuitenkin vahvasti hengessä mukana.

Nyt on aika huokaista, odottaa hämärän laskeutumista jotta pääsee kunnolla ihastelemaan perinteisesti tänään pihakuuseen sytytettyjä jouluvaloja, tuikata saunan kiukaaseen tulet ja rauhoittua nauttimaan lasillinen kuohuvaa, ennen kaikkea rakkaalle kotimaallemme mutta myös Sari's Kitchenille jonka taivalta on täysi vuosi takana. Sen kunniaksi kehittelin juhlavamman version viime joulukuussa julkaistusta punajuurigraavatun lohen reseptistä, hieman espanjalaiseen tapas-tyyliin jota näin savolaisittain kutsutaan nimellä sapas ;)

GRAAVILOHI-SAPAS

Tummaa kiinteää kokojyväleipää (esim. real)
Punajuurigraavattua lohta (kts. resepti aiemmasta blogista)

Piparjuurikreemiä varten tarvitaan:
* tuorejuustoa oman maun mukaan, tässä versiossa käytin sekä ruohosipulilla maustettua että sitruuna-pestoa; purkin kumpaakin
* pipaarjuurta, joko tuoretta raastettuna tai valmista purkista
* kuohukermaa
* suolaa & pippuria
* sitruunankuorta ja -mehua
* tilliä tai muuta mieleistä tuoretta yrttiä



Vatkaa tuorejuusto, loraus kermaa ja piparjuuri tasaisen kuohkeaksi. Mausta sitruunalla, yrteillä, suolalla ja pippurilla.
Leikkaa leivästä pyöreä kiekko (kevyt paahto antaa pohjalle kivan tekstuurin kontrastina pehmeälle kalalle ja kreemille) ja pursota toiselle reunalle parin sentin siivu kreemiä. Leikkaa lohesta ohut siivu ja kiepauta se kreemin päälle. Pursota toiselle reunalle nätit ruusukkeet kreemistä ja koristele vesikrassilla, tillillä tai fenkolilla. Tarjoile sitruunalohkojen kera ja nauti hyvässä seurassa

Tänään Sari's Kitchenissä ei kokata vaan keskitytään pian alkavaan Liverpoolin derbyyn. Sen vuoksi pakastimen kätköistä on kaivettu aiemmin valmistettua intialaista kana-kasviscurryä odottamaan matsin puoliajalla tapahtuvaa ruokailua. Katsellessani curryn sulamista (voisi varmaan sunnuntain käyttää hyödyllisemminkin ...;) tulin siihen tulokseen että se suorastaan vaatii jotakin raikasta ja tuoretta lisuketta. Katse osui viime viikonloppuna vietetyn perinteisen perhepikkujoulun Hämeen tuomisiin, kulholliseen upeita erivärisiä tomaatteja ja niistä valmistui pikainen salsa jääkaappiin makustumaan pariksi tunniksi. Resepti on - yllätys - Jamien käsialaa joten tässä ohje herkulliseen tomaatti-korianterisalsaan.

TOMAATTI-KORIANTERISALSA

6 isoa tomaattia tai parikymmentä pikkutomskua
puntti korianteria
1 punasipuli tai 2 salottisipulia
1 valkosipulin kynsi
1-2 vihreää chiliä
1-2 limeä
2 rkl oliiviöljyä
suola & mustapippuri



Pilko tomaatit pieniksi paloiksi kulhoon ja sekoita silputun korianterin kanssa (käytä myös varret !). Lisää silputtu sipuli, chili ja raastettu valkosipuli. Purista limen mehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele salsa oliiviöljyllä ja sekoita aineksia tovi jotta kaikki maut leviävät tasaisesti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa limeä. Salsa on valmista nautittavaksi saman tien mutta vieläkin maukkaampi lopputulos odottaa jos maltat jättää kulhon pariksi tunniksi jääkaappiin.

Sari's Kitchenissä on vietetty luovaa taukoa uutuusruokien kokeiluista ja keskitytty tyhjentämään pakastimeen, jääkaappiin ja ruokakomeroon kertyneitä "left overs"-nyssyköitä, purkkeja ja purnukoita.
Jääkaapin vihanneslokerosta kurkistanut myskikurpitsa inspiroi intialaisvivahteiseen curryyn jonne sujahti myös pakastimesta löytynyt pussillinen lehtikaalia sekä tietenkin perusmaustearsenaalista garam masalaa, kurkumaa, inkivääriä, kookosmaitoa jne. Ja tietenkin rutkasti chiliä !
Pakkasesta löytyi myös upea palanen savulohta josta valmistui nopea, helppo ja herkullinen pasta iltapalaksi. Jääkaapistamme löytyy aina tuorepastaa, kermaa ja kevätsipulia; tällä kertaa mausteeksi käytettiin myös kaprispurkin jämät, sitruunaa ja basilikaa joka tuoreversiona kuuluu myös keittiön perusvarustukseen. Siitä tulvahtava aromaattinen tuoksu on jotakin aivan upeaa !
Hedelmät ja marjat on surautettu iltaisin smoothieiksi ja aamuisin tuorepuuron lisukkeeksi hunajan ja pähkinöiden kera.
Operaation jäljiltä kaapeissa alkaa taas olla tilaa joten kohta päästään jälleen inspiroitumaan uusista resepteistä :)
Ennen sitä kuitenkin yksi resepti joka sai alkunsa jääkaapissa olleesta "päiväyshaasteellisesta" piimäpurkista. Mietin tovin mitä siitä valmistaisin kunnes päätin kokeilla rieskan tekoa, sitä ei nimittäin ole tullut tehtyä yläasteen kotitaloustuntien jälkeen (ja niistä tunneista on jokunen vuosi vierähtänyt....;). Tämä versio rieskasta ei ole hätäisimmille koska lopputulosta täytyy odottaa seuraavaan päivään mutta lopputulos on odottamisen arvoista. Miten jokin niin yksinkertainen voikin maistua niin hyvältä ?

OHRARIESKA

1 ltr piimää
4 dl kokonaisia ohrasuurimoita
2 dl kermaviiliä (tai maitoa)
1 dl vehnäjauhoa
2 kananmunaa
50 gr sulatettua voita
1/2 dl tummaa siirappia
ripaus suolaa maun mukaan



Sekoita kulhossa piimä ja ohrasuurimot ja siirrä jääkaappiin yön ajaksi. Lisää muut ainekset ja sekoita hyvin.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja voitele se kevyesti joko vuokasprayllä tai voisulalla. Kaada taikina pellille ja kypsennä 225 asteessa noin 40 minuuttia. Nauti lämpimänä, päälle sipaisu lempilevitettä tai munavoita ja viereen lasi maitoa. Yksinkertaista mutta herkullista.

Tänään vallinnut upean aurinkoinen ja lämmin syyssää houkutteli meidät muutaman tunnin retkelle kuvaamaan värikästä luontoa (kuvia pääset katsomaan Pietu's Photon facebookista). Kotiin palattuamme oli välipalan aika ja päätimme nauttia kulholliset aiemmin valmistettua puolukkapuuroa. Kulhoa katsellessani sain idean jatkaa vielä hieman luontokuvauksia ja kiikutimme puurokulhon pihallemme ja eikun kuvaamaan ;)



Puolukkapuuro on liittynyt vahvasti Pietun lapsuuden herkkuihin ja seurustelumme alkualkoina opettelin minäkin sitä valmistamaan ensin anopin reseptillä ja sittemmin siitä muokatulla omalla versiolla. Jos sinulla löytyy syksyn puolukkasatoa pakastimesta tai mehustettuna, tässä yksi varteenotettava vaihtoehto sen käyttöön:

PUOLUKKAPUURO SARI'S KITCHENIN TAPAAN

2 ltr puolukkamehua
2-2,5 dl sokeria (maun mukaan, itse pidän hieman happamemmasta versiosta)
1 rkl vaniljasokeria
n. 9 kukkurallista rkl ruisjauhoa
ripaus suolaa

Kiehauta puolukkamehu kattilassa, lisää sokeri, suola & vaniljasokeri ja sulata sekoittaen mehuun. Madalla lämpöä ja lisää ruisjauhot pari lusikallista kerrallaan. Vispaa kunnes jauhot ovat kunnolla sekoittuneet ja lisää uusi satsi. Kun koostumus on sopiva (saa jäädä hieman löysäksi koska puuro jähmettyy jäähtyessään), siirrä kattila pois levyltä jäähtymään. Sirottele ohut kerros sokeria pinnalla kuoren muodostumisen estämiseksi. Jäähdytä puuroa n. 10 minuutin ajan ja vatkaa käsivatkaimella sileän kuohkeaksi. Nauti maidon kera tai sellaisenaan.

Paluu kotiin on jo tapahtunut, henkisesti tosin ajoittain olemme yhä New Yorkissa ;)
Matkaan mahtui monia upeita ruokakokemuksia joista tiukka "raatimme" on valinnut perinteisten amerikkalaisklassikoiden parhaat.

BURGER



Majapaikkamme naapurustoon Astoriassa avattiin lomamme aikana uudella "BYOB" ("Built your own burger")-konseptilla toimiva ravintola. Listalta löytyi toki valmiita burgereita mutta ainakin itse olin ekstaasissa kun pääsin rakentamaan täysin oman mielen mukaisen burgerin "from scratch". Laajalta listalta valittiin materiaalit sämpylään, pihviin, lisukkeisiin ja kastikkeeseen. Täysjyväsämpylän väliin päätyi kobe-härän lihasta jauhettu pihvi (NAM !!!), pekonihilloa, karamellisoitua sipulia, pehmeän makeaksi paahdettua paprikaa, täyteläisenä valuvaa cheddaria ja kaiken kruununa chipotle-aiolia. Tämä kombo yksin olisi riittänyt räjäyttämään tajunnan mutta kun vielä vaihdoin lisukeperunat mac'n'cheese-kulhoon oli kulinaarinen makumatka valmis alkamaan
Kuvassa näkyvät chipsit kuuluivat Pietun annokseen, pakkohan niitäkin oli maistaa lime-aiolin kera ;)

HOT DOG



Olen aina halunnut käydä tutustumassa legendaariseen "Gray's Papaya"-hodaripaikkaan mutta vasta tällä kertaa suunnitelma kävi toteen. Muutama vuosi sitten olimme jo lähellä tätä kokemusta West Villagessa mutta paikka olikin suljettu kokonaan. Tällä hetkellä toiminnassa on enää yksi ainoa, se alkuperäinen, Upper West Sidella. Huhujen mukaan paikan hodarit ovat niin suosittuja että pikkuyön tunteina (avoinna ympäri vuorokauden) nähdään usein limusiinin parkkeeraavan kadun viereen ja kuljettaja kipaisee hakemassa herkullista yöpalaa limossa kuola valuen odottavalle julkkikselle :)
Pikkuruinen paikka oli todella hauska, värikäs ja palvelu mutkattoman rentoa ja ystävällistä. Hinta ei päätä huimannut, 3 hodaria perustäytteillä juoman kera kustansivat yhteensä 9 dollaria. Parilla lisätäytteellä hinta nousi hieman mutta ei haitannut lainkaan koska maku oli todella herkullinen ! Istumapaikkoja ei ole joten ateria nautittiin seisten muutaman hengen baaritiskillä viereisen Broadwayn vilinää katsellen.

NEW YORK CHEESECAKE



Juustokakku-kategoriassa kilpailua ei päässyt syntymään koska nautin sitä yhden ainoan kerran, lähtöpäivänämme Astorian leipomon kahvilassa. Ei voi muuta sanoa kuin että voisin lentää saman tien New Yorkiin pelkästään tuon juustokakkuviipaleen vuoksi. Seuraavaan lomaan on kuitenkin tovi aikaa joten sitä odotellessa pitää tyytyä itse leivottuun versioon ja katsella kaihoten matkan kuvia ja muistella lämmöllä tapaamiamme ihmisiä ja maistelemiamme herkkuja.
Seuraavalla kerralla tutustumme hieman tarkemmin muutamaan meille läheiseen ihmiseen Manhattanilla :)